Seuraava on artikkelista, jonka on kirjoittanut Hara Eijin, politiikan ajatushautomon johtaja, ja joka ilmestyi Sankei Shimbunissa 30. joulukuuta 2024.
Tämä artikkeli todistaa, että hän on aito intellektuelli.
Lukijat tietävät kuka hän on.
Hän on presidentti, ja Takahashi Yoichi on myös johtaja.
Se on Japanin tehokkain poliittinen ajatushautomo.

Etiketti “slush-rahasto”.
Niin sanottu “salaisten rahastojen” skandaali puhkesi noin vuosi sitten.
Se ei edelleenkään osoita merkkejä kuolemisesta.
Edustajainhuoneen ja valtuuston poliittiset eettiset komiteat ovat pitäneet kuulemistilaisuuksia, ja asianomaiset poliitikot ovat selittäneet.
Suurimpien sanomalehtien uutisoinnista päätellen ei kuitenkaan näytä siltä, ​​että tämä asia loppuu.
Miksi siitä on tullut niin monimutkaista?
Ensinnäkin termi “salaiset rahastot” on väärä.Kojien-sanakirjan mukaan “Uragane” tarkoittaa “rahaa, jota ei ole kirjattu virallisille tileille ja joka on laittomasti kerätty käytettäväksi oman harkintansa mukaan”.
Tokion piirin yleisen syyttäjänviraston ja liberaalidemokraattisen puolueen tutkimuksissa ei löydetty todisteita kavalluksesta tai ilmoittamattomasta omaisuudesta.
Suurin osa rahoista ei kirjattu ryhmien ohjeisiin.
Se ei ole “salaisia ​​rahastoja”.
Jotkut tiedotusvälineet, kuten Asahi- ja Mainichi-sanomalehdet, jatkoivat kuitenkin asian raportoimista ja leimaavat poliitikkoja “salaisten rahastojen jäseniksi”.
Ennen alahuoneen vaaleja he jopa julkaisivat luettelon “salaisen rahaston jäsenistä” sanomalehdissään.
Mikään muu kuin “väärä ilmoitus” oli ristiriidassa tosiasioiden kanssa.
Tämän seurauksena monet “väärien syytösten uhrit” tuomittiin ankarasti vaaleissa.
Pääministeri Shigeru Ishiba on usein vastannut oppositiopuolueen kuulusteluihin valtiopäivissä sanomalla: “”Salaiset rahastot” ovat väärä syytös. Niitä ei tallennettu.”
Kuitenkin pääministeri Ishiba itse, joidenkin tiedotusvälineiden vaikutuksesta, vahvisti “salaisten rahastojen” tavoittelua.
Edustajainhuoneen vaalien aikana entisen Abe-ryhmän (Seiwa Seisaku Kenkyukai) ja entisen Nikai-ryhmän (Shisui-kai) jäsenten “ei sisällyttämistä” käsiteltiin ei-virallisena tunnustamisena tai suhteellisesta edustuksesta puuttumisena. lista.
Jos kyseessä olisi vain “ei-sisällyttäminen”, myös entinen Ishiba-ryhmä (Suigetsukai) ja entinen Kishida-ryhmä (Kouchikai) olisivat vaikuttaneet.
Silti niitä kohdeltiin toisenlaisena “huonona sisällyttämättömyytenä”.
Sama koskee poliittisen eettisen valiokunnan viimeisimpään kokoukseen osallistumispyyntöä.
Jos molempien ryhmittymien ongelmana olisi ollut “enemmistö laiminlyönnistä kuin rahojen huijauksesta”, olisi ollut outoa, jos muiden ryhmien, perustuslaillisen demokraattisen puolueen jne. “laiminlyöntejä” ei olisi käsitelty samalla tavalla.
Lopulta hallinto on päättänyt, että “se ei ole vain laiminlyönti”.
Miten ongelma, joka on sotkeutunut joidenkin tiedotusvälineiden ja hallinnon hiljaiseen yhteistyöhön, pitäisi ratkaista?
Hallituksen tulee paljastaa totuus rehellisesti.
Yleensä ajatellaan, että järjestelmä, jossa osa tuloistaan ​​ei ilmoiteta ja sen jälkeen palautetaan, on vain tapa luoda “sush-rahastoja”.
Totuus siitä, kuka tämän järjestelmän loi mihin tarkoitukseen ja onko sitä aiemmin käytetty “sush-rahastona”, ei kuitenkaan ole selvitetty.
LDP:n johto on peitellyt totuutta ja jakanut epäoikeudenmukaisesti liiallisia rangaistuksia juuri tilanteeseen joutuneille kansanedustajille, ikään kuin pitäisi heidät kollektiivisesti vastuullisina.
Tämän oudon vastauksen vuoksi yleisön epäluottamus LDP:tä ja politiikkaa kohtaan ei ole laantunut.
Presidentinvaalien aikana pääministeri Ishiba lupasi “kohdata kaikki asianosaiset jäsenet” ja käydä perusteellisen keskustelun.
Nyt ei ole liian myöhäistä tehdä niin.
Totuus pitäisi tehdä selväksi ja tilanne on ratkaistava.